Meillä jokaisella on päässämme taukoamaton tarinankertoja – sisäinen ääni, joka tulkitsee tilanteita, arvioi onnistumisia, epäonnistumisia ja ennustaa tulevaa. Tämä sisäinen puhe ei ole pelkkä ajatusvirta. Se virittää hermostoamme ja vaikuttaa siihen, millaiseksi tunnemme olomme omissa nahoissamme ja millaisessa ilmapiirissä elämme. Siksi mieli on olennaista huomioida etsiessä muutosta kohti tasapainoisempaa hermoston toimintaa, jaksamista ja terveyttä.
Temperamentti ja uhkatutka vaikuttaa
Olemme kaikki virittyneet omanlaisillemme sisäisen puheen taajuuksille. Optimismi on temperamenttipiirteen kaltainen ominaisuus ja siten se on toisille luontaisempaa. Jollain perusvire on synnynnäisesti rauhallinen ja optimistinen, kun taas toisella taipumus negatiiviseen ajatteluun tai huolestuneisuuteen on vahvempi – ilman että se olisi seurausta virheestä tai vialla olevasta hermostosta.
Evoluution myötä meillä kaikilla on taipumus skannata ympäristöstämme enemmän uhkaa kuin turvaa. Aivojen pelkokeskus amygdala on erikoistunut havaitsemaan vaaroja – joskus jopa siellä, missä niitä ei ole. Tämän pelkokeskuksen toiminta virittyy myös elämänkokemusten myötä ja hankalat kokemukset saattavat jättää sen toimimaan yliaktiivisesti. Amygdalalla voi olla roolinsa sisäisen puheen sävyssä, mikäli se kuulostaa toistuvasti vaativalta, kriittiseltä tai huolestuneelta.
Ei toksiselle positiivisuudelle
Negatiivisia ajatuksia ei voi vain valita lakata ajattelemasta. Aiemmin mielen sisäistä puhetta muokattiin asenteella ”fake it ’till you make it”, jolloin hymy vedettiin vaikka väkisin korviin ja toisteltiin voimalauseita. Tällainen ulkoapäin omaksuttu, pakotettu ja toksinen positiivisuus on onneksi vanhentunutta. Keinot ovat vuosien varrella muuttuneet ja etenkin uusimpiin, kolmannen polven psykoterapioihin on omaksuttu vahvasti ajatus, että negatiivisista ajatuksista ei tarvitse päästä kokonaan eroon. Niiden itsemyötätuntoisemmalla hyväksymisellä ja uudelleenmuotoilulla on isompi rooli sisäisen puheen muutoksessa.
Kaikki lähtee arvoista ja niiden vahvistamisesta. Tunnistetaan ne ajatukset, jotka kumpuavat arvojen ja maailmankuvan pohjalta, ja vahvistetaan niitä. Tällöin ajattelun muutos ei ohjaudu ulkoapäin vaan voidaan löytää sisäsyntyinen motivaatio ajatusten uudelleenmuotoiluun.
Ajatusten ja vireystilan yhteys
Sisäisellä puheella on iso rooli vireystilaan, sillä mielen sanavalinnat ja sävyt vaikuttavat suoraan fysiologiaamme. Ja sama toimii myös toisinpäin, kehon tila vaikuttaa äänenpainoihin sisäisessä puheessa. Seuraavassa neljä tapaa, kuinka ajatukset ja hermoston tila keskustelevat keskenään:
1. Sisäinen puhe virittää hermostoa
Ajatukset voivat toimia kuin sisäisinä hälytyskelloina tai rauhoittavina viestejä – ne käynnistävät kehon stressi- tai palautumisreaktioita. Esimerkiksi ajatus ”Taas unohdin – olen ihan toivoton” voi nostaa sykettä ja kiristää hengitystä. Kun taas ajatus ”Tämäkin on inhimillistä – opettelen vielä” voi laskea vireystasoa ja helpottaa kehon rauhoittumista.
2. Kriittinen sisäinen ääni ylläpitää ylivireyttä
Monella meistä sisäinen puhe muistuttaa valmentajaa, joka ei koskaan ole tyytyväinen. Se patistaa, vertailee ja moittii – ja samalla pitää kehon jatkuvasti hälytystilassa. Tällainen ajattelutyyli ylläpitää sympaattisen hermoston aktivaatiota, eikä anna keholle lupaa palautua. Tällöin saattaa syntyä noidankehä: kun keho on ylivireä, ajatukset muuttuvat entistä levottomammiksi ja kriittisemmiksi – mikä edelleen pitää vireystilan korkealla.
3. Itsemyötätunto laskee kehon jännitystilaa
Lempeä sisäinen puhe ei ole heikkoutta, vaan se on turvallisuuden luomista itselle. Kun sanot itsellesi kuormittuessasi esimerkiksi: ”Tämä on nyt raskasta, mutta ei pysyvää. Ei tarvitse olla parhaimmillaan.” Kehosi saa viestin, että olet turvassa – ja palautuminen voi alkaa.
4. Vireystila värittää ajattelua – ja toisin päin
Ylivireänä ajattelu on usein nopeaa, sirpaleista ja huolipainotteista. Alivireänä ajatukset voivat olla hitaita, pessimistisiä tai epätoivoisia. On tärkeää tunnistaa, mikä ajatus kuuluu vireystilaan – ja mikä on todellista. Esimerkiksi ajatus ”Mikään ei enää auta” voi olla seurausta alivireydestä, ei faktasta. Tämän tunnistaminen voi auttaa ottamaan etäisyyttä omiin ajatuksiin ja suhtautumaan niihin uteliaammin kuin totuuksina.
Muutos myönteisempään sisäiseen puheeseen
Omien ajatusten sävyyn on mahdollista vaikuttaa. Jos huomaat usein puhuvasi itsellesi syyttävästi, tuomitsevasti tai vähättelevästi, kannattaa asiaan kiinnittää huomiota. Neutraalia tai kannustavaa sisäistä puhetta voi opetella ajan kanssa. Ajattelun muuttaminen ei tarkoita olosuhteiden tai vaikeiden tunteiden kieltämistä ja pakkopositiivisuutta. Tavoitteena on hiljalleen muutta suhdetta omiin ajatuksiin ja tuoda mukaan itsemyötätuntoa.
Yksi helppo keino aloittaa on ajatusten uudelleenmäärittely. Siinä tullaan tarkkailun kautta tietoiseksi ajatuksesta, tunnistetaan sen sävy ja lopuksi sanotetaan uudestaan käyttäen myönteisempää ilmaisua. Seuraavat kysymykset havainnollistavat:
- Mitä ajattelen juuri nyt?
- Minkä sävyinen tämä ajatus on? (Esim. kriittinen, myötätuntoinen, pelokas.)
- Voinko ajatella tämän toisin? (Esim. ”En jaksa tänään mitään.” -> ”Kehoni viestii levon tarpeesta ja se on tärkeää.”)
Ajatuksen muuttamisen yhteydessä on erittäin hyödyllistä olla tietoinen omasta hermostollisesta tilastaan ja säädellä myös sitä kehollisin keinoin tarpeen mukaan joko rauhallisemmaksi tai aktiivisemmaksi. Sisäinen puhe muuttuu parhaiten silloin, kun vireystila on optimialueella.
Keinoja hermoston tilan säätelyyn voit oppia vireysvalmennuksessa tai osteopatiahoitojen yhteydessä. Sisäisen puheen muutokseen voidaan valmennuksessa käyttää monenlaisia keinoja ja jokaiselle sopivat keinot löytyvätkin vain kokeilemalla. Sisäisen puheen muuttaminen vaatii jonkin verran ponnistelua, joten joskus sitä on helpompi aloittaa tekemään yhdessä ja tuetusti.
Aivan nopeasti sisäinen puhe ei muutu. Sen muuttamiseen voisi suhtautua kuten peruskunnon kohottamiseen. Sekin vaatii aikaa ja toistoja, eikä lenkille lähteminen välttämättä tunnu aluksi mukavalta. Jos on pitkän aikaa ollut jumissa negatiivisessa ajatusten kierteessä, sisäisen puheen muuttaminen voi tuntua aluksi väkinäiseltä. Pidemmällä aikavälillä harjoittelu kuitenkin palkitsee, kun sisäinen puhe muuttuu valoisammaksi. Myönteisemmän ajattelun lisääminen on mahdollista ja kannattavaa ja se tutkitustikin parantaa sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä. Ajatustensäätely yhdistettynä vireystilan säätelyyn tuottaa parempaa tunteiden säätelyä ja siten vaikutukset ulottuvat hyvin laajalle ihmisen kokonaisuuteen.
Sinikka Tiainen
osteopaatti ja tuleva vireysvalmentaja
…
Tämä blogiteksti liittyy opintoihini vireysvalmentajaksi ja on osa artikkelisarjaa vireystilan säätelystä. Lue myös edelliset tekstini vireystilan säätelyn sudenkuopista, erityisherkkyydestä, kiintymyssuhteista sekä vireystilansäätelystä neurokirjolla!